kysymys
Kuvitellaan ihminen, joka elää eristettynä yhteiskunnasta, kukaan ei opeta seksuaalisuudesta mitään. Oppiiko hän itsekseen itsetyydyttämään ja tiedostamaan seksihalunsa? Tuntuu etten itse olisi ”tajunnut” alkaa runkata ja haluta seksiä, jos en olisi huomannut muiden tekevän sitä. Eläimet tuntuu tajuavan vaistomaisesti nämä asiat, mutta tajuaako ihminen? Miksi ihminen tuntuu olevan niin avuton, että osa ei esim. osaa runkata tai päätellä miten vaikka homoseksi toimii, ennen kuin joku muu selittää? Isoja kysymyksiä mutta pohdituttaa…
Hei.
Kiitos kysymyksestäsi. Omaan kehoon tutustuminen, tarve mielihyvän kokemiseen ja seksuaalinen kiihottuminen ovat luonnollisia asioita ihmiselle. Toki ihmisten välillä on yksilöllisiä eroja, kuinka voimakasta seksuaalista halua tai tarvetta seksuaaliseen tyydytykseen ihminen kokee. Kuitenkin jo pienet lapset saavat mielihyvää omista kehon toiminnoistaan.
Seksuaalisuutta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta; mm. biologisesta, psykologisesta, sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta ulottuuvuudesta käsin. Seksikäyttäytymistä ohjaa niin biologinen kuin sosiaalinenkin ulottuvuus. Seksitapoihin, kuten esimerkiksi runkkaamiseen vaikuttavat ympäristöstä saadut mallit, esimerkit ja uskomukset, mutta monilla ihmisillä seksuaalisen mielihyvän kokemiseen liittyy lähestulkoon samankaltainen tarve kuin uneen ja ravintoon.
Jos ihminen on utelias, kykenee läsnäoloon ja sitä kautta spontaaniuteen kehossaan ja kontaktissaan potentiaaliseen seksipartneriin, väittäisin että hän vaistomaisesti osaa harrastaa seksiä itsensä ja muiden kanssa ilman, että sitä hänelle selitetään. Seksikäyttäytymistä ohjaavat usein moraaliset, tuomitsevat ja paheksuvat ajatusmallit sekä myytit, jotka näkisin suurimpana esteenä seksin opettelemiselle. Nämä moralistiset ajatusmallit voivat joskus tukahduttaa ihmisen luonnollisen kyvyn nauttia seksuaalisuudestaan.
Oona Turunen