Seksi ja parisuhde

Hei!

Olen 19v juuri korkeakoulun aloittanut opiskelija. Olen ollut tyttöystäväni kanssa tällä hetkellä reilut neljä vuotta ja kaukosuhteessa siitä viimeisen vuoden. Itse olen hyvin liberaali siihen mitä tulee ihmissuhteisiin, tunne-elämään ja seksuaalisuuteen, mutta kumppanini ei ole aivan täysin samalla aaltopituudella. Henkilökohtaisesti näen sekusaalisuuden olevan jokaisen henkilökohtainen asia, eikä välttämättä sidoksissa suoranaiseen rakkauteen. Masturboinhan itsekin lähinnä sekusaalisesta tarpeesta, ilman, että taka-ajatuksenani olisi aina tunnustaa romanttista rakkautta tai suurta välittämistä itseäni kohtaan. Olisin valmis jopa avoimeen polyamoriseen suhteeseen, mutta kumppanini loukkaantuu jo pelkästä asiasta puhumisesta, joten se ei ole luonnollisesti vaihtoehto.

Ongelmani on tämä. Olen biseksuaali, tyttöystäväni on hetero ja tämä on meidän molempien ensimmäinen ja toistaiseksi ainut parisuhde. Olemme myös toistemme ensimmäiset seksikumppanit, joten aikaisempaa kokemusta ei kummallakaan ole. Olen vuosien aikana onnistuneesti kieltäytynyt monesta mahdollisuudesta pettää kumppaniani viehättävien ehdokkaiden kanssa, hänestä taas ei ole kukaan ulkopuolinen ollut kiinnostunut ainakaan minun tietääkseni. Mielestäni parisuhteen kulmakivi on aukoton rehellisyys toista kohtaan, ja olenkin kertonut hänelle, että haluaisin jossain vaiheessa elämääni kokeilla edes kerran seksiä miespuolisen henkilön kanssa, mutta hänen mielestä niin kauan kuin olemme yhdessä, se ei yksinkertaisesti ole vaihtoehto. Asiasta ei keskustella.

Välillä tunnen suunnatonta seksuaalista turhautumista, koska en tunne tyydyttäväni kaikkia tarpeitani vain hänen, tai kenen tahansa muunkaan naispuolisen henkilön kanssa. En ole huolestunut siitä, etteikö minulta löytyisi voimaa pysyä uskollisena lähivuosina (vaikka joka kerta on edellistä vaikeampi), mutta ongelma saattaa purkautua pettämisen muodossa, vaikka keski-ikäisenä, varsinkin jos aiomme viettää koko loppuelämämme yhdessä. Onko seksuaalisen minän toteuttaminen tärkeämpää kuin parisuhde? Rakastan tyttöystävääni, enkä haluaisi suhteen kaatuvan, mutta onko kumppanin oikeutettua asettaa tällaisia rajoitteita toiselle? Miten edellämainittu tilanne olisi erilainen jos olisin hetero ja haluaisin seksiä vain toisten naisten kanssa? Uskon, että voin elää asian kanssa, jos en täytä seksuaalista kutsumustani täysin elämäni aikana, ja kumppanini näin haluaa, mutta pelkään hirvittävää katkeruutta vanhempana.

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. Todella mukavaa kuulla, että olet pystynyt puhumaan omista tunteistasi ja ajatuksistasi tyttöystäväsi kanssa. Näin pystytte miettimään, oletteko asioista samaa mieltä ja mitä odotatte suhteenne tulevaisuudelta. Miten tyttöystäväsi on kokonaisuudessaan ottanut nämä keskusteluhetket? Avoimuus on hyvä asia, mutta joskus toisen suora rehellisyys voi hämmentää ja jopa loukata, jos asiat lävähtävät yllättäen esille. Ihmisillä on myös erilaisia arvoja ja katsantokantoja, siksikin näkemyksissä voi olla isoja eroja.

Aika ja elämänkokemus voivat muuttaa jokaisen ihmisen mielipiteitä ja näkökantoja, puoleen ja toiseen. Koska tulevaisuus tulee vain päivä kerrallaan, onkin mentävä eteenpäin niillä tiedoilla ja tunteilla, jotka nyt tässä hetkessä ovat läsnä. Tärkeintä olisi, että pystyy seisomaan nykyisten päätöstensä ja tekojensa takana myös vanhanakin.

Kukaan ulkopuolinen ei voi määrittää toiselle, mikä tekijä on parisuhteessa merkittävintä. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä ja näiden mielipiteiden puitteissa ihmiset muodostavat omanlaisensa parisuhteen. Jokaisen on hyvä tiedostaa myös omat rajansa ja sen mukaan luovittava yhteiset säännöt suhteelle. Voit esittää nuo mainitsemasi kysymykset tyttöystävällesi ja voitte sen pohjalta miettiä, miten kumpikin hahmottaa parisuhteen eri osa-alueita ja millaiset arvot teille ovat tärkeitä. On hyvä myös keskustella siitä, mitä tapahtuisi, jos luomianne sääntöjä rikottaisiin. Näiden pohjalta on helpompaa lähteä miettimään, millaisena näette tulevaisuutenne.

Miettikää asioita rauhassa ja kunnioittakaa toistenne mielipiteitä. Jos tuntuu, että keskustelu junnaa paikoillaan, voitte soittaa halutessanne neuvontapuhelimeemme tai varata meiltä ajan neuvontatapaamiseen. Toivottavasti teillä on antoisat keskusteluhetket ja löydätte molempia miellyttävän ratkaisun.

Maija Nieminen