Nettineuvonta

Kootusti tietoa

Mitään ei löytynyt

Kysymykset ja vastaukset

Minua ärsyttää, kun jotkut sanovat, että on itsekästä hankkia lapsia kun maailma on ylikansoittunut. Suomessahan syntyy verrattain vähän lapsia ja tämä rasittaa meidän yhteiskuntaa kun työikäisten määrä vähenee. Ja vaikka olisi itsekästä haluta lasta, niin eikö se ole kuitenkin hyväksyttävää? Ei elämässä ole järkeä jos ei saa toteuttaa unelmiaan. Myös se ärsyttää, kun sanotaan että nuori (20-25v) on liian kypsymätön olemaan vanhempi ja siksi pitäisi odottaa. Voihan teiniäitikin onnistua hyvin kasvattamisessa? Mitä ajattelette?

Hei. Kiitos kysymyksestäsi. Pohdit isoa asiaa, joka mietityttää monia ja josta julkisuudessakin keskustellaan paljon.

Lasten hankkimisessa tai vapaaehtoisessa lapsettomuudessa on kyse hyvin henkilökohtaisesta toiveesta. Asiaan liittyy kuitenkin vahvoja mielipiteitä ja näkemyksiä, kuten olet huomannut. Sekä lasten hankkimista että hankkimatta jättämistä on mahdollista perustella moninaisin syin. Lasten hankkiminen ei myöskään ole itsestäänselvyys: moni lasta toivova ei syystä tai toisesta saa lapsia, jolloin puhutaan tahattomasta lapsettomuudesta.

Jokaisella tulee olla oikeus päättää itse lisääntymisestään. Tärkeää olisi, että kukaan ei myöskään kokisi painostusta suuntaan tai toiseen, kun kysymys on perheen perustamisesta. Seksuaaliterveyden maailmanjärjestö WAS on julkaissut seksuaalioikeuksien julistuksen, jonka 12. kohdassa todetaan seuraavaa:

”Jokaisella on oikeus päättää lasten hankinnasta, lapsiluvusta ja lasten ajoituksesta. Oikeuden toteuttaminen edellyttää olosuhteita, jotka määräävät terveyttä ja hyvinvointia sekä vaikuttavat niihin sisältäen seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut liittyen raskauteen, ehkäisyyn, lisääntymiskykyyn, raskaudenkeskeytykseen sekä adoptioon.”

Toinen kysymyksesi koskee ikää, jossa lapsi hankitaan. Myös se, minkä ikäisenä lasta toivoo, vaihtelee suuresti. Yksi kokee olevansa valmis jo hyvin nuorena ja toinen iäkkäämpänä. Vanhemmuus ei ole iästä kiinni. Ehkä voisi ylipäätään ajatella niin, että vanhemmaksi kasvetaan lapsen mukana, olipa vanhempi lapsen tullessa minkä ikäinen tahansa.

Maria Vihlman

Julkaistu: 17.4.2018

Arvioi vastaus

1 Star2 Stars3 Stars
Loading...

Hei,

Olen etsiskellyt paljon tietoa imetyksestä sekö haluttomuudesta, mutta tietoa tuntuu olevan vain hyvin vähän tarjolla suomeksi.

Eli sain lapseni vuosi sitten, ja olen tähän asti imettänyt. Ajattelin jatkaa vielä taaperoimettämistä, mutta en ole enää varma pystynkö, jos seksihaluttomuuteni jatkuu. Parisuhteessammr on syntynyt ristiriitoja sen vuoksi, ja minua harmittaa kieltäytyä seksistä jatkuvasti. Minulla ei ollut ongelmia halujen kanssa ennen lapsen tuloa. Kuukautiset alkoivat 2kk jälkeen synnytyksestä, käytössäni on kuparikierukka, enkä ole ollut mitenkään erityisen stressaantunut/ väsynyt, joten olen melko varmasti haluttomuuteni johtuu hormonien epätasapainosta.

Missä vaiheessa viimeistään minun pitäisi saada hormonitoimintani entiselleen? Auttaisikö pelkkä imetyksen vähentäminen? Mitä jos mitään ei tapahdukkaan?

Hei. Kiitos kysymyksestäsi.

Yksi merkittävä asia seksuaalisuuden palautumisessa synnytyksen jälkeen on kuukautisten alkaminen ja hormonit. Raskauden aikana estrogeenitasot ovat hyvinkin korkealla, ja heti synnytyksen jälkeen estrogeenitaso voi pudota jopa vaihdevuosiin verrattavissa olevalle tasolle. Imetys ylläpitää tätä hormonivajetta. Hormonitasot pysyvät matalalla niin kauan kuin kuukautiset ovat poissa. Kun munasarjat aloittavat toimintansa, kuukautiset alkavat ja hormonitoiminta käynnistyy.

Toisin sanoen sinulla on hormonitoiminta jo käynnistynyt kehossasi, joskaan se ei ole palautunut täysin ennalleen imetyksen vuoksi. Kuparikierukka on hormoniton, joten ehkäisymenetelmä ei vaikuta hormonitasapainoosi.

Imetys voi joillan naisilla vaikuttaa myös symbolisen merkityksen kautta seksuaaliseen haluun: voi tuntua siltä, että imettävä nainen ei ole seksikäs ja haluava rakastaja vaan hoivaava äiti – vaikka asia ei todellisuudessa ole näin. Rinnat ja nännit voivat myös tuntua aroilta, ja niiden erogeenisuus saattaa olla kateissa. Nämä asiat yleensä korjaantuvat itsestään imetyksen loputtua. Imetyksen jälkeen myös naisen ja vauvan symbioottinen suhde alkaa monesti helpottamaan, mikä antaa tilaa myös muille ajatuksille.

Biologian ja hormonien ohella haluttomuuteen vaikuttaa moni muukin asia. Uudenlainen arki asettuu parisuhteeseen pikku hiljaa lapsen saannin jälkeen, ja on tärkeä yhdessä pohtia mitä tämä kaikki merkitsee parisuhteelle ja millä tavoin parisuhdetta voi tukea. Kuinka teidän parisuhteessanne voidaan? Onko teillä hellyyttä, läheisyyttä ja ennen kaikkea avoin keskusteluyhteys? Toimiva, riittävän onnellinen arki tukee myös parisuhteen seksuaalisuutta.

Haluttomuudesta voi pitkittyessä tulla ”mörkö”, johon on pelottavaa tarttua. Haluttomuudesta voi tulla myös normaali olotila, jolloin halun löytämiseen ei löydy riittävää motivaatiota. Väliaikainen haluttomuus voi korjautua itsestäänkin varsinkin parisuhteissa, joissa seksi on ollut molempia tyydyttävää ja sitä on ollut riittävästi molempien mielestä.

Aina halu ei kuitenkaan palaudu itsestään, vaan sitä pitää hieman herätellä. Minkäläistä oli kiihottua ja haluta kumppania aiemmin? Minkälaiset tilanteet toimivat teillä halun sytyttäjänä? Muistele aikaa ennen lapsen saamista ja anna mielesi suorastaa vaellella näissä muistoissa.

Monet naiset kärsivät haluttomuudesta synnytyksen jälkeen pitkäänkin ja kynnys seksiin voi myös kasvaa. Vauvan kanssa olemiseen liittyy paljon hellyyttä ja rakkautta, jolloin äidin hellyyskiintiö saattaa olla täynnä siinä kohtaa päivästä, kun olisi aikaa olla oman kumppanin kanssa ja oma kumppani toivoisi saavansa hellyyttä.

Parisuhteelle jää vähemmän aikaa  vauvan synnyttyä, eikä tämä tule muuttumaan vauvan muuttuessa taaperoksi tai lapseksi. Tästä syystä on tärkeää päivittää oma parisuhde ajan tasalle. Mitä molemmat haluavat? Mikä on muuttunut? Mitä tulee vaalia? Minkä asian tulisi muuttua? Seksille voi olla vaikea löytää aikaa niin kuin ennen, ja myös seksin spontaaniuden tilalle saatetaan joutua ottamaan enemmän järjestelyä ja suunnitelmallisuutta.

Olisi hyvä, jos voisitte rauhoittaa painetta seksin suhteen. Voitte kokeilla esimerkiksi hellyysharjoitusta. Aluksi sovitte yhdessä, että teette harjoitusta esimerkiksi parin kuukauden ajan ja tänä aikana ette harrasta seksiä ollenkaan. Tarkoitus olisi, että saisitte rauhassa keskittyä kosketukseen ja koskettamiseen ja näin ollen rauhassa kokea, mitä tuntemuksia ja ajatuksia herää. Onko jokin tapa koskettaa halua herättävä? Mitä kehosi ja mielesi kaipaa juuri nyt? Minkälaistä on antautua kosketukselle ja koskettaa? Harjoituksen aikana voi kiihottua rauhassa tai olla kiihottumatta. Ilman painetta seksiin voi pystyä paremmin rentoutumaan sekä kuuntelemaan itseään ja kehon tarpeita. Harjoituksen myötä myös uskallus halulle antautumiseen saattaa kasvaa.

Seksuaalisen halun löytyminen vie usein aikaa ja kysyy kärsivällisyyttä. Mitä jos et ajattelisi itseäsi haluttomana, vaan halua etsivänä naisena? Seksuaalinen halu ja kipinä on monesti mahdollista löytää uudelleen, kunhan muistatte pitää parisuhteestanne huolta ja keskustella avoimesti tarpeistanne ja toiveistanne.

Mikäli tuntuu siltä, että omat keinot ovat asian suhteen riittämättömiä, voitte toki hakeutua seksuaalineuvontaan tai seksuaaliterapeutin vastaanotolle.

Lisätietoa raskauden jälkeisestä seksuaalisuudesta voit lukea myös täältä.

 

Veera Mäkinen

Julkaistu: 08.11.2018

Arvioi vastaus

1 Star2 Stars3 Stars
Loading...