Dokumenttiohjaaja Markku Heikkisen elokuva Pohjoinen intohimo sai ensi-iltansa tänä keväänä. Se seuraa perunanviljelijäparin Anun ja Petrin tuoretta suhdetta. Biseksuaalisuutensa kohdannut viisikymppinen Petri opettelee siinä olemaan uskollinen itselleen ja totuudellinen puolisolleen. Kysyimme Heikkiseltä dokumentin teosta ja sen synnyttämistä ajatuksista.
Kertoisitko vähän dokumentin teon alkuvaiheista? Miten löysit Petrin ja Anun?
Elokuvan taustatyö alkoi jo 2019–2020. Alkuvaiheessa minulla oli puhelimen päässä henkilöitä Kemijärveltä ja Sodankylän suunnalta, joiden oli tarkoitus olla osana elokuvaa. Olin lähestynyt miehiä internetin chat- ja keskustelupalstoilla, mahdollisimman avoimesti ja suoraan esiintyen omalla nimelläni. Halusin häivyttää pelon ja häpeän ilmapiiriä. Kontaktoituja miehiä oli yhteensä 80 ja heistä rajautui lopulta kymmenen miestä, jotka tapasin elokuvan tekemiseen liittyen.
Viime vuosina on käyty paljon keskustelua suhteiden moninaisuudesta. Seksuaalisuuden moninaisuudesta on puhuttu ehkä pidempään, mutta varsinkin miesten biseksuaalisuus jää usein vähän varjoon. Tuntuiko jompikumpi sinusta haastavammalta aiheelta, siis monisuhteisuus tai biseksuaalisuus?
En pidä suomalaista yhteiskuntaa mitenkään seksuaalisuusmyönteisenä. Yhteiskunnallinen keskustelu on jäykkää, kaavamaista. Poliittinen retoriikka on liki läpeensä kaksinaismoralistista ja tekopyhää. Kirkon satavuotinen seksuaalimoraalinen kasvatus on ollut hyvin syyllistävää ja häpeää tuottavaa. Tässä katsannossa sekä monisuhteisuuden että biseksuaalisuuden variaatioiden tarkastelu on olematonta ja tukahdutettua valtamedioissa ja yhteiskunnallisessa debatissa. Parisuhdemallit ovat tiukassa. Seksuaalisuuteen liittyvä ilo ja nautinto, ruumiillinen vapaus kuikkii taka-alalla ja marginaalissa. Setakin on sosiaali- ja perhepoliittinen keskustelija. Entäs sitten se halu, intohimo, sensuaalisuus ja kosketuksen nälkä ja sen vaikeus?
Meillä on varmasti käyty mediakeskustelua suhteiden moninaisuudesta. Mutta miesten halu ja kokeilut, seksuaaliset teot toisten miesten kanssa ovat salaisuuden maailmaa visusti, ja mikseivät saisi ollakin. En halua moralisoida. Ymmärrän salaisuuden dynamiikkaa avioliitossa elävien miesten elämässä. Mutta joskus vene voi karahtaa kiville ja salaisuudet paljastua. Silloin on kysyttävä, onko teoillamme ja valinnoillamme merkitystä niille, joita sanomme rakastavamme ja jotka pettyvät ja suuttuvat, kun salaisuudet paljastuvat. Mitä olisi olla uskollinen itselle ja totuudellinen toiselle, elämänkumppanille? Voisiko siihen kuulua rakkaus ja luottamus? Miesten biseksuaalisuus on näkymätöntä ja kiinnostavaa toisaalta juuri siksi. Monet ukkomiehet, jotka ovat miesten kanssa, eivät rekisteröi tekojaan tai reflektoi aktejaan identiteetin kysymyksenä. Ne tapahtuvat, ja siinä kaikki. Sitten palataan normiarkeen. Onko tämä oikein toisia ihmisiä kohtaan tai omaa itseään kohtaan, on itseäni kiinnostava kysymys.
Mitä opit rakkaudesta elokuvaa tehdessäsi? Entä intohimosta?
Rakkauden tiet ovat monenlaiset. Samoin intohimojen. Elokuvaa tehdessäni tutustuin toisessa maassa asuvaan ihmiseen, ihastuin ja tunnistin jälleen tarpeen olla erityinen, ainutkertainen toiselle ihmiselle. En tuntenut omistamisen halua enkä odottanut suljettua suhdetta. Se, että hän tuli täysin toisesta kulttuurista teki tutustumisestamme myös jännittävän.
Pariskuntien tapaaminen ja kuvaaminen, naisten, vaimojen tunteiden kuunteleminen, pettymysten ja vihankin tunnistaminen sai minut miettimään ukkomiesten valintojen painoarvoa. Intohimon leikit voivat satuttaa toista, rakastettua. Mutta ihmisellä on silti mielestäni oikeus myös omiin haluihinsa, ja kaikkea ei välttämättä voi kokea vain yhden ihmisen, edes oman kumppanin kanssa.
On tärkeää tuntea intohimoa. Se on kaunis ja elämää sulostuttava asia. Ja suurinta kaikesta on kuitenkin rakkaus, ja mitä kaikkea se voikaan olla. Kaiken se voisi sallia, kaikkea tukea ja moneen kannustaa ja kannatella. Kai se on elämän lahjaa, jaettavaksi tarkoitettua, ei pihdattavaksi ja pantattavaksi. Rakkaus kasvaa rakastamalla.
Kuva: Pirkanmaan elokuvakeskus ry
Sexpon neuvonnassa tuetaan vuosittain paljon sateenkaarevia ja identiteettiään pohtivia ihmisiä sekä heidän läheisiään. Julkaisemme myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä materiaaleja ympäri vuoden. Jos haluat tukea työtämme, Pride-kuukausi on oiva aika tehdä lahjoitus. Se onnistuu kätevästi siirtämällä juuri haluamasi summa MobilePayn kautta numeroon #22263. Lisätietoja lahjoittamisesta ja rahankeräyslupa löytyy täältä.