Julkaisimme pari viikkoa sitten uutisen STEA:n toiminta-avustusten leikkausten mahdollisesta vaikutuksesta Sexpon toimintaan. Tiivistettynä, jos tarvittavaa rahoitusta ei myönnetä, Sexpon palvelut loppuvat ensi vuoden aikana.
Saimme uutisellemme valtavasti huomiota ja paljon kannustavia viestejä. Emme suinkaan ole ainoa järjestö, joka on julkaissut samankaltaisia tiedotuksia, joten vertaistukea riitti.
On toki myös järjestöjä, jotka eivät saa julkista rahoitusta, se kuuluu kentän moninaisuuteen. Osalla on omaa varallisuutta. Mutta monen järjestön toiminnalle nyt käsillä olevat leikkaukset ovat merkittävä uhka. Syksy on ollut kolmannelle sektorille raskas.
Tuen lisäksi sosiaalisen median keskusteluihin mahtui kuitenkin myös kummasteluja, miksi järjestöjen toimintaa “tekohengitetään”. Kommentoijien mukaan, jos toiminta ei pärjää hyväntekeväisyydellä, vapaaehtoistoiminnalla tai kaupallisen logiikan ehdoilla, se ansaitseekin alasajon.
Sexpon palvelut ovat asiakkaille maksuttomia ja kaikki tuottamamme materiaali on vapaassa käytössä, jotta ne tavoittaisivat juuri oikeat ihmiset mahdollisimman hyvin ja jotta niiden yhteiskunnallinen vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Asiakkaita kohtaavat koulutetut ammattilaiset.
Somekommentit osoittavat, että järjestöjen täytyy tehdä paljon työtä, jotta niiden toimintatapoja, tilannetta ja merkitystä avataan suomalaiselle yleisölle. Tässä tekstissä nostan esiin muutaman rahoitukseen liittyvän seikan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen näkökulmasta sekä Sexpon tilanteesta erityisesti.
Miksi järjestöjä tuetaan julkisin varoin?
Kolmannen sektorin, eli järjestökentän, työtä on Suomessa tuettu jo vuosikymmeniä. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työ on nähty tärkeänä osana palvelujärjestelmää. Järjestöt tavoittavat erityisiä ryhmiä, kehittävät ketterästi palveluitaan ja tarjoavat erityisosaamista.
Esimerkiksi Sexpon seksuaalineuvonnan asiakkaista noin viidesosa on kuullut palveluistamme toiselta ammattilaiselta. Seksologiaan liittyvät kysymykset ovat oma osaamisen ja tiedon alansa, jota kaikki ammattilaiset eivät voi laajasti hallita. Eteenpäin ohjaaminen on osa ammatillisuutta.
Sexpon alla toimivan Lapsikohteisuuden osaamiskeskus SeriE:n asiakkaista suurin osa ohjautuu palveluihin poliisin tai Rikosseuraamuslaitoksen kautta.
Järjestöjen yhteys haavoittuviin tai marginaalissa oleviin ryhmiin on nähty myös demokratian kannalta tärkeänä. Järjestöt kohtaavat valtavat määrät asiakkaita, joista monet eivät syystä tai toisesta osallistu julkiseen keskusteluun tai pysty muuten ajamaan asiaansa. Järjestöt ovat voineet tehdä sitä heidän puolestaan. On pakko pohtia, onko säästöjen sijaan tavoitteena ollut heikentää kansanvaltaa tällä tavoin.
On myös tärkeää painottaa, kuinka nopeita ja suuria järjestöjen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ovat olleet eli kuinka nopeasti tätä hyvinvointia ylläpitävää järjestelmää puretaan. STEA-rahoitusta on leikattu muutaman vuoden aikana puoleen edeltävästä tasosta. Järjestöjen hallituksilla tai työntekijöillä ei ole ollut realistisia mahdollisuuksia pohtia ja rakentaa uusia tapoja kerätä varoja.
Suomessa ei ole vahvaa kulttuuria lahjoittamiseen järjestöille, eikä sitä muutamassa vuodessa synny. Lahjoitusten verovähennyksen laajentuminen sote-järjestöjen piiriin tuskin vaikuttaa asiaan tuntuvasti, eikä yleinen taloustilannekaan auta asiaa.
Kaikenlaisessa rahankeruussa syntyy järjestöille kuluja, ja se vaatii resursseja. Rahaa täytyy tulla tuntuvia summia vuodessa, että se on järjestölle järkevää. Monelle pienelle järjestölle se tuskin koskaan on sitä.
Miksi juuri seksuaalisuuden parissa tehtävään työhön on vaikea kerätä rahaa?
Sexpon varainkeruuseen liittyy vielä järjestökentälläkin erityisiä haasteita. Pienen koon lisäksi ne liittyvät järjestön toiminta-alaan. Seksi ja seksuaalisuus herättävät yhä häpeää, ennakkoluuloja ja torjuntaa. Usein puhutaankin seksistigmasta, joka vaikuttaa eri tavoin kaikkiin seksiin liittyvien kysymysten kanssa toimiviin organisaatioihin.
Kaikki järjestöt joutuvat kilpailemaan huomiosta kaiken muun tärkeän ja vähemmän tärkeän kanssa. Verkkonäkyvyyden suhteen Sexpon aseman tekee erityisen vaikeaksi, että ainakin yhdysvaltalaisilla alustoilla myös asiallinen tieto seksistä ja seksuaalisuudesta jää usein varjoon. Viestimme ei suinkaan aina tavoita niitä ihmisiä, jotka eivät hakeudu sen ääreen erityisesti.
Sexpolla on kaikille avoimia palveluita. Vuosittain vaihtuvat neuvonnan ja viestinnän painopisteemme koskettavat jossain muodossa kaikkien elämää. Siinä missä esimerkiksi potilasjärjestöjen tai vähemmistöryhmien kanssa toimivien järjestöjen tuki rakentuu usein tietyn terveyteen tai identiteettiin liittyvien yhteisöjen varaan, meidän tukijajoukkomme koostuu laajemmin kaikista toimintamme arvokkaiksi kokevista. Se on sekä vahvuus että haaste.
Asiakassuhteissa käsiteltävät aiheet ovat Sexpolla lähtökohtaisesti yksityisiä. Harva asiakkaistamme haluaa puhua kokemuksistaan julkisesti, emmekä sitä heiltä pyydä. Keräämme toki palautetta työmme vaikuttavuudesta asiakastapaamisten yhteydessä.
Lapsikohteisuuden osaamiskeskus SeriE tekee ennaltaehkäisevää rikoksentorjuntatyötä ihmisten kanssa, jotka kokevat seksuaalista tai romanttista vetoa lapsiin tai nuoriin. Työ on yhteiskunnan turvallisuuden kannalta välttämätöntä, mutta sille olisi äärimmäisen vaikea kerätä yksityistä rahoitusta.
Varainkeruu nojaa usein helposti lähestyttäviin, tunteisiin vetoaviin tarinoihin. On selvää, että toisille ryhmille ja toiminnoille on helpompi kerätä varoja kuin toisille. Se ei tarkoita, että lahjoituksia helpommin houkuttelevien kohteiden ei pitäisi saada julkista tukea, muttei toisaalta sitäkään, että Sexpon palvelut olisivat vähemmän tärkeitä.
Se tarkoittaa, että julkinen tuki on koko kentälle perusteltu, koska houkuttelevuuteen ja hyväntekeväisyyteen perustuva rahoitussysteemi on puutteellinen. Julkisen rahoituksen tarkoituksena onkin taata, ettei yhteiskunnallisesti kriittistä työtä jätetä pelkästään sen varaan, mikä on somessa helposti myytävää tai suureen yleisöön vetoavaa.
Julkisten varojen jakoon taas vaikuttavat poliittiset painotukset. Ei ole taattua, että Sexpon aiheita käsittelevälle toimijalle myönnetään julkista tukea, vaikka tekisimme työmme kuinka hyvin tai kuinka tärkeää se on asiakkaillemme ja yhteiskunnalle. Tätä taas sekä yksityinen rahallinen tuki että julkiset kannanotot voivat edes hieman tasapainottaa.
Jos sinä koet Sexpon arvot omiksesi ja tekemämme työn tärkeäksi, juuri sinä voit auttaa lahjoittamalla, jakamalla ja ottamalla päättäjiin yhteyttä ja kertomalla työmme merkityksestä.
Mirja Hämäläinen
Sexpon seksuaalineuvoja ja viestintävastaava
Sexpo tarjoaa maksutonta matalan kynnyksen seksuaalineuvontaa sekä ajantasaista tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta kaikille. Sitä rahoittaa myös pienellä osuudella Helsingin kaupunki. Sexpon alainen SeriE-osaamiskeskus tarjoaa ennaltaehkäiseviä tukipalveluita ihmisille, joilla ovat riski tehdään lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Tätä toimintaa rahoittaa myös Oikeusministeriö.
Sexpon työtä voi tukea lahjoittamalla vapaavalintaisen summan MobilePaylla numeroon #22263 tai tilisiirrolla tilinumeroon FI14 5541 2820 0291 49. Tilisiirrolla viestiksi toivotaan LAHJOITUS. Lisätietoja lahjoittamisesta täällä.
Keräämme kampanjointia varten myös kertomuksia Sexpon palveluiden merkityksestä asiakkaillemme. Niitä voi lähettää meille täällä.
Lue lisää
Sexpon uutinen: STEA-leikkaukset uhkaavat myös Sexpon toimintaa
Sexpon blogi: Järjestöjen toiminta ei saa olla pelinappula
Sosten blogi: Hankeraha ei ratkaise sote-järjestöjen akuuttia kriisiä
Sitra: Kuuluuko kansalaisjärjestöjen ääni