HPV (human papilloma virus)

HPV (human papilloma virus) eli ihmisen papilloomavirus on hyvin yleinen virus, jonka lähes jokainen saa jossakin vaiheessa elämäänsä. Erilaisia papilloomaviruksia tunnetaan yli 100 ja niitä esiintyy hyvin yleisesti ihmisen iholla ja limakalvoilla. Jotkin papilloomavirustyypit aiheuttavat syyliä esimerkiksi käsissä ja jalkapohjissa ja ne ovatkin yleisiä erityisesti lapsilla. Sukuelinten ihon ja limakalvojen alueella esiintyy n. 40 erilaista papilloomavirustyyppiä. Papilloomavirus on yleisin sukupuoliteitse tarttuva virus.

Papilloomavirus voi tarttua seksin ja läheisen iho- tai limakalvokontaktin yhteydessä. Papilloomaviruksen leviäminen esimerkiksi käsien välityksellä on mahdollista, mutta epätodennäköistä. Saunan lauteilta tai wc-istuimesta ei voi saada sukupuolielinten alueelle ilmaantuvaa papilloomavirustartuntaa, eikä virus tartu veren tai muiden eritteiden välityksellä. Miesten riski saada papilloomavirustartunta on todennäköisesti pienempi kuin naisten, sillä miesten sukupuolielimistä suurin osa on ihoa, kun taas naisten sukupuolielimistä suurin osa on limakalvoa.

Sukuelinten alueella papilloomavirustartunta voi oireilla eri tavoin riippuen siitä, mikä virustyyppi tartunnan on aiheuttanut. Osa virustyypeistä voi aiheuttaa sukuelinten alueelle ilmaantuvia syylämäisiä muutoksia eli kondyloomia ja osa taas solu- ja kudosmuutoksia, joita ei voi yleensä havaita paljaalla silmällä. Papilloomavirustartunnan aiheuttama tulehdus voi olla myös täysin oireeton. Paljaalle silmälle näkymättömiä solu- ja kudosmuutoksia voidaan naisilta tutkia papa- eli irtosolunäytteellä, sillä hoitamattomana nämä muutokset voivat kehittyä syövän esiasteeksi tai syöväksi. Useimmilla papilloomavirustartunta paranee itsestään ja muutokset häviävät ajan kuluessa, mutta toisilla virus voi jäädä elimistöön ja sen tuomat oireet, kuten syylät, voivat uusiutua vuosienkin päästä.

Tupakointi hidastaa mahdollisen HPV-viruksen aiheuttaman tulehduksen ja sen aiheuttamien solu- ja kudosmuutosten luonnollista paranemisprosessia, jolloin tulehdus pitkittyy aiheuttaen todennäköisemmin kudosmuutoksia.

Kondyloomat eli visvasyylät

Jotkut HPV-tyypit aiheuttavat sukuelimissä syylämäisiä kondyloomia. Kondyloomat ovat ihossa ja limakalvoilla esiintyviä punaisia, vaaleita tai ihonvärisiä syylämäisiä ihomuutoksia. Muutoksista voi olla kosmeettista haittaa, mutta terveydellisessä mielessä kondyloomat ovat yleensä harmittomia. Naisilla muutokset esiintyvät usein emättimen, virtsaputken suun, kohdunkaulan, häpyhuulten tai peräaukon alueella. Miehillä nämä muutokset ovat usein esinahan alla, virtsaputken suulla, peniksessä tai peräaukon alueella. Kondylooma voi aiheuttaa myös kutinaa, punoitusta ja ihon rikkoutumista.

Kondylooma todetaan pääsääntöisesti kliinisellä tutkimuksella, jossa lääkäri tarkastelee aluetta, johon mahdollisia kondyloomia on ilmaantunut. Naisilta otetaan lisäksi emättimenpohjukasta irtosolunäyte eli papakoe. Papilloomaviruksen aiheuttamia kondyloomia on mahdollista hoitaa. Mahdollisina hoitomuotoina voidaan käyttää erilaisia voiteita, jäädytystä, penslausta ja laserhoitoa. Lääkäri vastaa hoidon aloituksesta ja toteutuksesta.

Miten HPV:n leviämistä voidaan ehkäistä?

Paras ehkäisykeino papilloomavirukseen on rokote. HPV-rokote kuuluu nykyään kansalliseen rokotusohjelmaan, ja sen saavat maksutta kaikki 11-12-vuotiaat tytöt. Paras suojavaikutus saadaan, kun rokote otetaan ennen seksielämän aloittamista. HPV-rokote ehkäisee tiettyjen papilloomavirustyyppien aiheuttamia sairauksia, kuten kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita. Tutkimuksissa on todettu, että ehkäisyvaste on jopa 95 %. HPV-rokotteen ottaminen on näin ollen kannattavaa.

Seitsemän tapausta kymmenestä on ehkäistävissä kondomin käytöllä seksin yhteydessä. Kondomikaan ei kuitenkaan anna papilloomaviruksen leviämiseen 100 % suojaa, sillä virus voi levitä myös ympäröivältä iholta. Kondomin käyttö on kuitenkin suositeltavaa uusien seksikumppanien kanssa, koska näin ehkäistään myös muiden sukupuolitautien leviäminen.

Lue lisää Terveyskylän sivuilta.