Hei. Olen 17 v poika tiedän olevani homo mutta en...

Hei.

Kiitos kysymyksestäsi. On ihan ymmärrettävää, jos tuntuu siltä, ettei uskalla kertoa homoudestaan vanhemmilleen. Haluamme tulla hyväksytyksi sellaisina kuin olemme ja siksi monesti voi pelottaa omille lähimmäisilleen kertominen, sillä heidän väärät sanansa, tai muu negatiivinen suhtautuminen, saattavat satuttaa pahemmin kuin jonkun tuntemattoman näkemys.

Kerroit, että isäsi on pikkuisen homofobinen, onko hänessä siis osa, joka myös osittain hyväksyy homouden ja miten mahdollisesti nämä puolet ilmenevät? Jos isäsi siis kuitenkin jollain tasolla hyväksyy homouden, voisit yrittää lähteä avaamaan omaa elämääsi niiden puolien kautta, jotka hänelle ovat homoudessa tuttuja ja hyväksyttäviä. On hyvä muistaa kuitenkin, että sinulla on oma elämäsi elättävänä ja sinä saat olla juuri sellainen kuin olet, kaunistelematta mitään puolia.

Parhain hetki kertomiseen on usein tilanne, joka on kiireetön ja rento. Jotkut saattavat esimerkiksi kautta rantain johdatella keskustelun homouteen vaikkapa lehtiartikkelin, kirjan tai elokuvan avulla. Kun keskustelu on avattu, voi ihan rohkeasti myös kertoa, että on itsekin homo, mutta silti ihan sama poika kuin minuutti aiemminkin oli. Joskus asia voi olla toisille aluksi vaikea käsittää, mutta ajan mittaan tilanne saattaa helpottaa, sillä vanhemman rakkaus lapseen monesti voittaa omat pelot tai ennakkoluulot. Voitte yhdessä tutkia esimerkiksi Setan sivuja, joissa on tietoa koottuna niin nuorille kuin vanhemmillekin. Jos tilanne tuntuu vaikealta käsitellä perheen sisällä, voi avuksi ottaa Perhesuhdekeskuksen palvelut.

Jos sinua vielä mietityttää kertominen, niin sinulla on oikeus ottaa oma aikasi ja tarkastella tilannetta rauhassa. Mikäli kaipaat neuvoja tilanteeseesi liittyen, voit soittaa esimerkiksi puhelinneuvontaamme. Toivotaan, että kaikki menee hyvin, tsemppiä sinulle jatkoon.

Maija Nieminen