Pornoriippuvuus

Tapasin mieheni noin kolme vuotta sitten. Seksi oli alussa hankalaa, koska miehelläni ei seissyt tsi seisokki katosi kesken yhdynnän. Pian huomasin, että mies on pornoriippuvainen. Katsoi heti aamusta pornoa noin tunnin, myöhästyi välillä töistäkin sen takia. Katsoi kesken työpäivän ja jopa bussilla matkustaessaan. Mieheni ei siis aina edes runkannut, mutta katseli kuvia, videoita yms. Otin asian puheeksi ja mies lupasi lopettaa/vähentää. Kuitenkin seksielämämme alkoi taas huonontua, ja vaikka mies kiisti pornon katselun, tiesin missä mennään. Nyt mies ei enää kiinnosta minua seksuaalisesti, koska olen joutunut pettymään seksin saralla niin monesti. Kukapa nyt haluaisi jäädä kakkoseksi videolle. Mieheni ei suostu hakemaan apua vaan kiistää ongelmansa. En kuitenkaan halua olla seksittömässä suhteessa. Onko mitään, mitä voisin vielä yrittää?

Hei ja kiitos kysymyksestäsi.

Addiktoituneella seksikäyttäytymisellä tarkoitetaan seksiin liittyvää käyttäytymismallia, jota henkilö ei pysty hallitsemaan ja joka aiheuttaa ongelmia henkilölle itselleen. Kumppanin tai läheisen näkökulmasta hankalimmalta voi tuntua juuri määritelmän loppuosa: mikäli toimitaan lain sallimissa rajoissa, seksikäyttäytymisen haitallisuuden tai haitattomuuden ja hoitoon hakeutumisen tarpeen voi määritellä vain ihminen itse. Kumppani tai läheinen voi kertoa tunteistaan ja tarpeistaan, mutta käyttäytymistä voi muuttaa vain muutokseen motivoitunut ihminen itse.

Suhteen vastentahtoinen seksittömyys ja tunne siitä, että jää kakkoseksi videolle ovat varmasti sinulle kipeitä kokemuksia. Millainen parisuhteenne on muutoin? Millainen keskusteluyhteys teillä on? Vastaako suhde muilta kuin seksuaalisilta osin tarpeitasi ja toiveitasi? Oletteko jutelleet kumppanisi kanssa siitä, mitä kumpikin yhteiseltä ajalta, läheisyydeltä ja seksiltä kaipaa?

Jos haluat pohtia tilannettasi tarkemmin ammattilaisen tuella, voit soittaa maksuttomaan neuvontapuhelimeemme sen päivystysaikana tai varata ajan seksuaalineuvojalle. Neuvonta-aika on mahdollista varata myös kumppanin kanssa, mutta tämä toki vaatii sitä, että halu suhteen tilanteen tarkasteluun on yhteinen.

 

Maria Vihlman