10 syytä seksityön dekriminalisoimiselle

Sexpo pitää yksilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta yhtenä keskeisimmistä arvoista oikeusvaltiossa. Valtiolla ei pitäisi olla minkäänlaista oikeutta puuttua täysivaltaisten ihmisten keskinäiseen, suostumukselliseen seksiin. Maksullinen seksi kuuluu seksuaalisen itsemääräämisoikeuden piiriin sekä ostajan että myyjän puolelta.

Nykyinen seksityötä koskeva lainsäädäntö on moralistista, ja rajoittaa kaupallista seksiä vanhanaikaisten säädyllisyysnormien ja mielikuvien perusteella. Parituslait (RL20:10-11) kieltävät esimerkiksi tilan vuokraamisen, palveluiden markkinoimisen tai välittämisen ja seksityöntekijöiden keskinäisen yhteistyön, jos siihen liittyy taloudellista toimintaa. Nämä kaikki ovat kuitenkin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvia asioita, joita ei pidä kieltää mielivaltaisesti seksityön kohdalla

Lainsäädännön pitäisi suojata yksilöiden keskeisiä oikeushyviä, tässä tapauksessa nimenomaan seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta. Sen tulisi siis suojata ihmisiä esimerkiksi paritukselta, kun se ymmärretään seksityöhön pakottamisena tai seksityötä tekevän ihmisen hyväksikäyttönä. Nykyinen, epäonnistunut laki kuitenkin toimii päinvastoin, sillä se rajoittaa seksityöntekijöiden perusoikeutta heidän vapaaehtoisesti valitsemansa elinkeinon harjoittamiseen ilman perusteltua syytä.

Lain tulisi keskittyä seksityötä tekevien ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen

Tilan vuokraamisen tai markkinoimisen kieltämisen sijaan seksityöntekijöitä suojaavan lainsäädännön polttopisteen tulisi olla tosiasiallisen pakottamisen ja hyväksikäytön kieltämisessä. Silloin laki keskittyisi seksityötä tekevien ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen sivuseikkojen sijaan.

Seksityön dekriminalisointi tarkoittaa seksityötä koskevan lainsäädännön poistamista rikoslaista silloin, kun kyse on täysi-ikäisten ihmisten vapaasta tahdostaan harjoittamasta seksin myymisestä tai ostamisesta sekä siihen liittyvästä muusta tarkoituksenmukaisesta toiminnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa ensisijaisesti paritusta koskevien lakien purkamista ja muiden seksityötä koskevien lakien määräysten tarkistamista siltä osin, kun ne rajoittavat seksityöhön liittyvää normaalia liiketoimintaa. Esimerkiksi vanhentuneita “sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan” toiminnan kieltoja tulisi tarkastella uudelleen.

Dekriminalisointi ei tarkoita sellaisen lainsäädännön purkamista, joka suojelee nimenomaan ihmisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Siksi seksityöhön pakottamisen, ihmiskaupan ja alaikäisten henkilöiden hyväksikäytön tulisi edelleen olla kriminalisoitua.

Dekriminalisointi on ratkaisu kaupalliseen seksiin liittyvien ongelmien purkamiseen

Sexpo kannattaa seksityön dekriminalisointia, koska se parantaa seksityöntekijöiden ihmisoikeuksia ja seksuaalioikeuksia sekä kohentaa oikeusvaltion tilaa lopettamalla mielivaltaiset ja keinotekoiset kriminalisoinnit, jotka kohdistuvat tällä hetkellä seksityöntekijöihin ilman pitäviä perusteita. Nykyiset kriminalisoinnit pitävät yllä kaupalliseen seksiin liittyviä ongelmia. Dekriminalisointi on ratkaisu.

1. Seksityön dekriminalisoiminen kunnioittaa ihmisoikeuksia

Jokaisella yksilöllä on oikeus valita elinkeinonsa ja päättää omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan. Seksityön tekemisen kieltäminen, rajoittaminen ja hankaloittaminen rikkoo seksityötä tekevän ihmisen perusoikeuksia. Dekriminalisoiminen lopettaa ihmisoikeusrikkomukset ja kunnioittaa seksityötä tekevien ihmisten oikeuksia ja arvokkuutta.

2. Seksityön dekriminalisoiminen vahvistaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on yksi tärkeimmistä seksuaalioikeuksista. Se perustuu ihmisoikeuksien taustalla olevaan yksilön autonomian luovuttamattomaan arvoon. Seksityön dekriminalisoiminen kunnioittaa yksilön toimijuutta ja hänen valtaansa päättää omasta seksuaalisuudestaan itse.

3. Seksityön dekriminalisoiminen auttaa vähentämään hyväksikäyttöä ja väkivaltaa

Lainsäädännön tuottama harmaa alue heikentää seksityöntekijöiden turvallisuutta etenkin keikkatyöntekijöiden ja siirtolaisten kohdalla. Laki vaikeuttaa seksityöntekijöiden järjestäytymistä, yhteistyötä ja suhteita viranomaisiin, mikä tekee työstä turvattomampaa. Ulkomaiset ja paperittomat seksityöntekijät joutuvat erityisen turvattomaan asemaan karkotusriskin ja muiden viranomaisten heihin kohdistamien pakkotoimien vuoksi.

4. Seksityön dekriminalisoiminen vähentää syrjintää ja stigmatisoitumista

Lainsäädännön tuottama harmaa alue lisää seksityötä tekeviin ihmisiin kohdistuvia syrjiviä ja leimaavia asenteita. Syrjinnän takia seksityötä tehdään usein salassa, mikä aiheuttaa stressiä ja pelkoa paljastumisesta sekä altistaa seksityötä tekeviä ihmisiä väärinkäytöksille. Dekriminalisoiminen mahdollistaa seksityön tekemisen avoimesti liiketoimintana, mikä vähentää stigmaa ja salassa toimimisen tarvetta.

5. Seksityön dekriminalisoiminen vähentää viranomaisten ja instituutioiden harjoittamaa syrjintää ja epäreilua kohtelua

Moni seksityötä tekevä ihminen on kohdannut epäasiallista kohtelua asioidessaan viranomaisten kanssa tai palveluissa. Esimerkiksi pankit, vakuutusyhtiöt, maksuvälittäjät ja muut toimijat kohtelevat seksityöntekijöitä usein epäreilusti ja syrjivästi mm. Rajoittamalla palveluita, viestintäkanavia ja pääsyä sosiaalisen mediaan ilman päteviä perusteluja. Dekriminalisointi on tärkeä viesti kaikille viranomaisille ja muille toimijoille siitä, että seksityöntekijöitä pitää kohdella yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa.

6. Seksityön dekriminalisoiminen parantaa oikeudenmukaisuutta ja oikeuden toteutumista

Seksityötä tekevien ihmisten kohtaama syrjintä ja perustelemattomat rajoitukset ovat yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta heikentävä ongelma. Useat seksityötä tekevät ihmiset pelkäävät asioida viranomaisten kanssa tai vaatia oikeutta kohdatessaan väärinkäytöksiä, koska monilla heistä on huonoja kokemuksia viranomaisista. Syrjintä heikentää seksityötä tekevien ihmisten oikeusturvaa. Mielivaltainen lainsäädäntö, erityisesti epäonnistunut parituslaki, tekee tarkoituksenmukaisesta liiketoiminnan järjestämisestä rikollista täysin keinotekoisesti kriminalisoimalla mm. palveluiden markkinoimisen ja toimitilojen vuokraamisen. Dekriminalisoiminen purkaa keinotekoiset esteet, madaltaa kynnystä asioida viranomaisten kanssa sekä antaa seksityöntekijöille mahdollisuuden pitää kiinni jokaiselle kansalaiselle kuuluvista perusoikeuksista ja yhteiskunnan tuesta.

7. Seksityön dekriminalisoiminen parantaa turvallisuutta

Lainsäädännön tuottama harmaa alue pakottaa seksityöntekijöitä toimimaan turvattomammissa olosuhteissa kuin he toivoisivat. Tilanne estää seksityöntekijöitä järjestäytymästä, tekemästä työtä yhdessä ja viestimästä avoimesti ja selkeästi palveluistaan. Seksityöhön lainsäädännön takia liittyvä salamyhkäisyys tuottaa turvallisuusriskejä sekä asiakkaille että seksityöntekijöille sekä houkuttelee alalle rikollisesta toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä. Seksityön dekriminalisoiminen mahdollistaa alan järjestäymisen, selkeiden käytäntöjen luomisen sekä avoimen keskustelun turvallisuuden parantamisesta. Dekriminalisoiminen on parantanut selvästi seksityötä tekevien ihmisten turvallisuutta esimerkiksi Uudessa Seelannissa ja niissä Australian osavaltioissa, joissa seksityö on dekriminalisoitu. 

8. Seksityön dekriminalisoiminen parantaa terveyttä

Seksityötä tekevien ihmisten kokema syrjintä heikentää heidän pääsyään terveyspalveluiden ja seksuaaliterveyspalveluiden pariin. Moni seksityöntekijä jättää kertomatta työstään palveluissa, koska pelkää syrjintää. Esimerkiksi seksityön tekemisestä ei välttämättä kerrota terveyspalveluissa, koska pelätään että asia merkitään pysyvästi potilaskirjauksiin. Dekriminalisoinnin on havaittu parantavan seksityöntekijöiden seksuaaliterveyttä sekä lisäävän hyviä käytäntöjä mm. kondomien käytössä ja suojauksesta neuvottelemisessa asiakkaiden kanssa Uudessa Seelannissa ja Australiassa.

9. Seksityön dekriminalisoiminen lisää resursseja ihmiskaupan torjuntaan

Lainsäädännön tuottama harmaa alue ja viranomaisten harjoittama syrjintä vähentää seksityöntekijöiden ja heidän asiakkaidensa osallistumista ihmiskaupan torjuntaan ja kyseenalaisten toimintatapojen kitkemiseen alalta. Dekriminalisointi mahdollistaa paremman yhteistyön rakentamisen seksityötä tekevien ihmisten ja heidän asiakkaidensa kanssa. Dekriminalisointi mahdollistaa myös viranomaisten toiminnan keskittämisen ihmiskaupan torjuntaan, kun aikaa ei tarvitse käyttää seksityötä tekevien ihmisten valvontaan muilta osin.

10. Seksityön dekriminalisoiminen haastaa valtion kontrollin yksilöiden kehoista ja seksuaalisuudesta

Dekriminalisoiminen kehittää yhteiskuntaa vapaampaan, yhdenvertaisempaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan, jossa valtio ei puutu yksilön valintoihin hänen elinkeinonsa ja seksuaalisuutensa suhteen. Valtiollinen syrjintä ja häirintä kohdistuu erityisesti naisiin sekä sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluviin ihmisiin kyseenalaistamalla heidän oikeutensa keholliseen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen. Valtion ja sen instituutioiden tuottamat seksityöhön liittyvät valvonnan ja rankaisemisen käytännöt ovat heikosti perusteltuja, ja sellaisina heikentävät oikeusvaltiota. Valtion ei tulisi puuttua aikuisten välisiin, suostumukseen perustuviin seksuaalisiin tekoihin moralistisella lainsäädännöllä.

Lähteenä on käytetty osittain Open Society Foundationin julkaisua 10 Reasons to Decriminalise Sex Work (2015).

https://www.opensocietyfoundations.org/publications/ten-reasons-decriminalize-sex-work

Sexpo ja seksityöntekijöiden FTS Finland -verkosto, instagram.com/ftsfinland