Avun pyytäminen on merkki selviytymisestä

– Avun pyytäminen on merkki siitä, että aikoo selviytyä. Apu voi olla esimerkiksi vertaistukea, totesi sosiaalipsykologi Krisse Lipponen.

Hän puhui Sexpon SEKS22-koulutuspäivässä 25.3. Päivän aiheena olivat resilienssi, mielen ja seksuaalinen hyvinvointi.
Resilienssistä kirjan kirjoittanut Lipponen sanoi, että kun ihminen päättää selviytyä, myös mieli alkaa toimia. Toimijuuden kokemus on tärkeä.

Hänen mukaansa yhteistyön ja yhdessä tekemisen kautta voidaan oppia resilienssiä. Suomessa ison osan resilienssistä selittää toimiva hyvinvointijärjestelmä.

– Resilienssi on tuttua, ja esimerkiksi huumori auttaa pahojen hetkien yli, totesi päivän puheenjohtaja, seksuaalikasvattaja Raila Riikonen.

Riikonen antoi resilienssiin vaikeasti vammaisen näkökulman. Hän kertoi luottavansa elämään ja ystäviin.

Väkivallaton vuorovaikutus sisältää viisi askelta

Tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Elina Kauppila kertoi ihmissuhdetaidoista arjessa ja väkivallattomasta vuorovaikutuksesta.

Väkivallattoman vuorovaikutuksen askeleet ovat seuraavat: 0. Ärsyke, 1. Havainto (ei leima), 2. Omien tunteiden ilmaisu, 3. Omien tarpeiden ilmaisu, 4. Konkreettisten pyyntöjen tekeminen.

Väkivallattoman vuorovaikutuksen menetelmällä tutkitaan mitä kaikkia tunteita on olemassa. Kauppilan mukaan tunteiden ja oman kokemuksen kuvaaminen auttaa sanallistamaan niitä vuorovaikutuksessa paremmin.

– Ensisijaista on tulla tietoiseksi ja tunnistaa omia tarpeita. Myös yhteisöillä on tarpeita. Kun ymmärrämme, että olemme kaikki täällä täyttämässä tarpeitamme, vuorovaikutus helpottuu, sanoi Elina Kauppila

Käynnissä yksinäisyyden tsunami

Psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri Anna Keski-Rahkonen puhui aiheesta mielenterveyteen ja seksuaalisuuteen liittyvästä näkökulmasta.

– Vakavissa mielenterveyden häiriöissä ja kriisitilanteissa ihminen täytyy ohjata avun piiriin. Erilaisia auttavia palveluita löytyy esimerkiksi verkossa. Ei tarvitse jäädä yksin, sanoi Keski-Rahkonen.

– Nyt on käynnissä yksinäisyyden tsunami. Monen ihmisen elämää varjostaa yksinäisyys. Esimerkiksi arjen verkostot ovat kadonneet, Keski-Rahkonen sanoi.

Hänen mukaansa seksuaalisuuden ammattilaiset tietävät, ettei kaiken tarvitse olla täydellistä. Vaikka kehossa olisi puutteita, meillä on mielikuvitus ja fantasiat. Omaan kehoon voi tehdä löytöretkiä, kannusti Keski-Rahkonen.

On täysin normaalia olla moninainen, sukupuoli on moninainen kirjo. Siksi systeemin ja palvelujen täytyy muuttua ja syrjintä on kiellettyä, totesi Keski-Rahkonen.

Keski-Rahkosen mukaan vähemmistöstressi heikentää mielenterveyttä, se on ylimääräinen kuormitus. Tähän voidaan vaikuttaa muuttamalla yhteiskuntaa ja asenneilmapiiriä.

Vireystila olennaista kehollisessa resilienssissä

Seksuaaliterapeutti Maria Vihlman kertoi resilienssistä kehollisena ilmiönä.

– Keholliseen resilienssiin liittyy olennaisesti vireystila. Kun kohdataan vastoinkäyminen, autonominen hermosto suojelee meitä ja päättää, millainen reagointitapa olisi paras. Vastoinkäymisen seurauksena keho valmistautuu vaaraan joko yli- tai alivireystilalla, kertoi Vihlman.

Kehollisessa resilienssissä otetaan uudelleen kontaktia toivoon. Resilienssiä voi opetella ja vahvistaa. Siinä auttaa kun kysyy itseltään: mistä nautit ja miten olet aiemmin selvinnyt vastoinkäymisistä, kertoi Maria Vihlman.

Miten kehollista resilienssiä voisi tukea? Vihlmanin mukaan itsensä tunteminen auttaa, esimerkiksi miten saa ylivireystilan laskettua ja miten voi hoitaa omia vahvuuksiaan. Itsemyötätunto on tärkeä taito.

Lisäksi on hyvä muistaa, että kaikki on yksilöllistä.

Nähdyksi tulemisella on valtava voima

Lopuksi kirjailija Raisa Omaheimo totesi, että kun puhutaan resilienssistä, puhutaan nähdyksi tulosta.

– Nähdyksi tulemisella on valtava voima ja resilienssi lisääntyy, jos tulee nähdyksi oikein, sanoi Omaheimo.
Hän jatkoi, että näkymättömyyttä pahempaa on tulla nähdyksi väärin.

Osallisuus on nähdyksi tulemista. Sexpo haluaa edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Siksi käynnistämme antirasismikampanjan 18.5. Laita päivämäärä ylös ja seuraa kanaviamme!

– Rasismin passiivinen vastustaminen ei riitä. Moninaisuutta edistääksemme meidän tulee rakentaa turvallisempia tiloja, sanoi päivän puheenjohtaja Raila Riikonen.

Lopuksi Riikonen kiitti osallistujia, ja toivotti kaikki tervetulleeksi seuraavaan SEKS-päivään 31.3.2023. Toivottavasti nähdään siellä!

Tänä vuonna SEKS22-päivään osallistujia oli yhteensä lähes 200, osa paikan päällä ja osa etäyhteyden päässä.