Kysely: ammattilaisilta toivotaan lisää tietämystä kinkystä seksuaalisuudesta

Fysioterapeutti ja seksuaalineuvoja Tiina Manninen teetti elokuussa 2020 yhteistyössä Sexpon kanssa kyselyn, jolla kartoitettiin kinkyksi identifioituvien tai kinkyjä mieltymyksiä omaavien henkilöiden kokemuksia kohtaamisista terveydenhuollossa. Kyselyssä kinkyllä seksuaalisuudella tarkoitettiin erilaisia BDSM- ja fetissimieltymyksiä ja identiteettejä itsemäärittelyä kunnioittaen. Kyselyssä selvitettiin kohtaamisten vaikutuksia vastaajien hyvinvointiin ja kysyttiin, millaista tietoa ja osaamista ammattilaisilta toivotaan kinkyn seksuaalisuuden noustessa esiin asiakaskohtaamisissa. Kyselyyn vastasi 211 ihmistä Suomesta.

Vastaajat kertoivat, että kinkyyn seksuaalisuuteen liittyvät asiat olivat nousseet useimmiten esiin psyko- tai pariterapiassa, sairaanhoitajan, lääkärin tai gynekologin vastaanotolla. Vastaajista 52 % oli kokenut, että ammattilaisen olisi tärkeää tietää kinkystä seksuaalisuudesta, jotta sitä ei esimerkiksi nähtäisi lähisuhdeväkivaltana ja jotta asiakkaan kokonaistilanne ymmärrettäisiin paremmin.

Vastaajat kuvasivat monipuolisesti erilaisia kokemuksia terveydenhuollon kohtaamistilanteista ja näiden vaikutuksista omaan hyvinvointiin. Esille nostettiin useita kokemuksia, joissa ammattilainen oli kiinnittänyt kielteistä huomiota asiakkaan seksuaalisuuteen. Tämä oli voinut näkyä asiakkaan seksuaalisuuden, identiteetin tai tapojen paheksuntana, tuomitsemisena tai liittämisenä sairauden piirteeksi. Kielteiset asenteet olivat voineet kohdistua kinkyn lisäksi vastaajien elämän tai identiteetin muille osa-alueille: sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja suhdemuotoihin.

Leimautumisen pelko tuli esiin palveluissa asioidessa

Vastaajien kokemuksista nousi esiin leimautumisen pelko palveluissa asioidessa. Osa vastaajista oli välttänyt kinkyyn liittyvien asioiden esiintuomista vastaanotolla syrjinnän, väärinymmärrysten tai tuomituksi tulemisen pelossa. Vähemmistöstressin kaltaisia oireita kohtaamisissa kertoi kokeneensa 52 % ja kohtaamisten jälkeen tukea olisi kaivannut 19 % vastaajista. Vähemmistöstressillä tarkoitetaan pitkäkestoista stressitilaa ja painetta siitä, että ihminen voi joutua kielteisten ennakkoluulojen, satuttamisen tai syrjinnän kohteeksi vähemmistöön kuulumisensa takia.

Vähemmistöstressin kokemus palveluissa näkyi syrjinnän, kielteisen leiman ja patologisoinnin pelkona, näkymättömyyden kokemuksina ja huolena hyvän hoidon toteutumisesta. Kokemukset johtivat seksuaalisuuteen liittyvistä aiheista vaikenemiseen vastaanotolla, ja kohtaamistilanteissa kinkyyn seksuaalisuuteen liittyviä asioita olikin salannut jopa 45 %. Lisäksi syrjinnän ja tuomituksi tulemisen pelko vaikuttivat kielteisesti palveluihin hakeutumiseen ja heikensivät luottamusta ammattilaista kohtaan. Vastaajista 33 % kertoi syrjinnän pelon estäneen hakeutumasta terveydenhuollon palveluihin.

Yksilöllisyyden huomioimista pidetään tärkeänä

Kohtaamattomuus ja sensitiivisyyden puute asiakastilanteissa koettiin kielteisiksi ja se aiheutti vastaajissa erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Vastaajista 42 % koki, ettei ollut saanut kinkyä seksuaalisuutta kunnioittavaa kohtelua. Kielteisten kokemusten myötä tai niiden pelossa vastaajissa oli herännyt huoli hyvän hoidon toteutumisesta heidän ollessa avoimia seksuaalisuudestaan. Myönteisinä kokemuksina nostettiin esiin kohtaamiset, joissa seksuaalisuus otettiin luontevasti puheeksi ja siihen keskityttiin vastaajan näin toivoessa. Näissä kohtaamisissa vastaaja tuli nähdyksi kunnioittavasti ja yksilöllisesti. Ammattilaisen avoin, myönteinen ja ammatillinen suhtautuminen kannusti asiakasta ottamaan tälle merkitykselliset asiat puheeksi vastaanotolla.

Vastaajat pitivät yksimielisesti tärkeänä ammattilaisten perehtymistä ja kouluttautumista aiheeseen, jotta yhdenvertainen kohtaaminen toteutuu. Ammattilaisilta toivotaan asiantuntevaa työotetta ja luontevaa suhtautumista kinkyn seksuaalisuuden teemoihin, kuten kinkyn moninaisuuteen, kinkykulttuuriin ja siihen liittyviin periaatteisiin. Vastaajista 74 % kuitenkin ilmoitti kokevansa, että ammattilaisilla ei ole riittävästi asianmukaista tietoa kinkystä seksuaalisuudesta. Tärkeää on huomioida, ettei asiakas joudu kohtaamistilanteissa opettamaan ammattilaista, vaan ammattilainen perehtyy itse itselleen vieraampiin teemoihin. Lisäksi kysely vahvisti käsitystä ammattilaisten omien seksuaalisuuteen liittyvien arvojen ja asenteiden tarkastelemisen merkityksestä. Omien arvojen ja asenteiden vaikutusten tiedostaminen kohtaamisissa mahdollistaa yhdenvertaisen kohtaamisen asiakkaan kanssa. Kohtaamisissa toivottavaa on mahdollisuus kinkystä seksuaalisuudesta keskustelemiseen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti asiakkaan näin toivoessa. Seksuaalisuuden puheeksi ottamista ja normalisointia tukisi kinkyn seksuaalisuuden huomioiminen osana muuta seksuaaliterveyttä sitä kartoitettaessa.

Lopuksi

Potilaan oikeuksia koskevan lain mukaan potilaalla on oikeus saada laadultaan hyvää terveydenhuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Kyselyn vastaajat kuvasivat monipuolisesti erilaisia kokemuksia yhdenvertaisuuden toteutumisesta kohtaamisissa terveydenhuollon ja kohtaamistyön ammattilaisten kanssa. Hyvään asiakaskohtaamiseen liitetään kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta asiantuntevan ammattilaisen kanssa, joka suhtautuu luontevasti seksuaalisuuden moninaisuuden teemoihin. On tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ja kohtaamistyön ammattilaisille tarjotaan täydennyskoulutusta ja ammattilaisten tietämystä aiheesta lisätään. Näin varmistamme jokaiselle turvalliset ja yhdenvertaiset palvelut ja takaamme jokaiselle oikeuden hyvään terveydenhuoltoon.

Lisätietoja:
Tiina Manninen
lempimielipalvelut@gmail.com