Oikeanlainen ympäristö tukee resilienssiä

Sexpon SEKS2022-koulutuspäivän aiheena on tänä vuonna resilienssi ja mielen hyvinvointi. Päivä järjestetään 25.3. hybridinä, ilmoittautuminen päättyy 24.3.

Resilienssi tarkoittaa kykyä kohdata vaikeuksia ja selvitä niistä tai niiden kanssa. Aiheesta kertoo päivän aikana muun muassa sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Krisse Lipponen. Hän on kirjoittanut Resilienssi arjessa kirjan.

Krisse Lipposen mukaan resilienssi ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan sosiaalinen, ympäristössä elävä asia. Resilienssiin tarvitaan muita ihmisiä mutta ympäristöstä saadaan tukea ja apua.

– Yksilön ei tarvitse kyetä ihmeisiin. Melkein kuka vain on resilienssi, jos ympäristö on oikeanlainen. Ympäristö tarkoittaa läheisiä ihmisiä ja miten yhteiskunta on organisoitunut. Eli mitä se tarjoaa yksilöille, esimerkiksi ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut, turva. Tätä kutsutaan rakenteelliseksi resilienssiksi.

Sen sijaan kohtaamistyössä olennaista on tuleeko kohdatuksi.

– Tällöin voi olla iso pettymys jos ihminen pyytää apua muttei saakaan sitä. Luonnollisesti avun saamiseen vaikuttavat esimerkiksi onko ystävällä huono hetki: jos hän on juuri silloin kiireinen. Tai onko vaikka työpaikalla tai kunnalla resursseja auttamiseen.

Yhteys toisiin tärkeää

Viime aikoina ihmisten resilienssi on ollut koetuksella ensin koronan ja nyt Ukrainan sodan takia.

Lipposen mukaan ihmisten yhteys toisiinsa on tärkeää.

– Ensin korona vei ihmisiä erilleen, koska piti eristäytyä. Tällä hetkellä Ukraina herättää solidaarisuutta ja siten tuo ihmisiä yhteen. Tästä näkökulmasta nyt on tavallaan hieman helpompi tilanne.

Nykypäivänä yksinäisyys on suuri ongelma, ja suomalainen yhteiskunta usein korostaa yksilöitä ja perheitä. Entä jos perhettä ei ole?

– Ihminen on biologialtaan laumaeläin, perhettä ja sukua ei voi valita mutta ystävät voi.

Tunne vahvuutesi

Erilaiset muutokset elämässä, kuten uusi työpaikka, ero kumppanista, tai muutto uudelle paikkakunnalle, vaativat resilienssiä.

Krisse Lipponen vinkkaa, että tällöin voi miettiä, mitkä on itselle ne tyypilliset tavat ratkoa asiaa ja suhtautua muutokseen? Miten voi niiden avulla selvitä muutoksesta?

Usein muutos tuo paljon hyvää ja se on askel uuteen. Entä jos kaikesta huolimatta muutoksen jälkeen haikailee entiseen?

– Vertailu on klassinen tapa voida huonosti, sanoo Lipponen.

Mistä voi löytää voimavaroja?

Resilienssin työkaluja ovat uudet näkökulmat, innostus ja voimavarat. Miten näitä voi löytää?

– Tutkimalla ja tunnistamalla omia vahvuuksiaan ja onnistumisiaan. Ja löytämällä asioita, joista nauttii. Näiden avulla vahvistaa omaa resilienssiään, selviää vaikeuksista ja liitytään muihin ihmisiin.

Hänen mukaansa jos vahvuudet menevät ikään kuin yli niistä voi tulla heikkouksiakin. Puheliaalla ihmisellä hakeutuminen muiden ihmisten seuraan voi viedä voimiakin.

Tai jos tuudittautuu yhteen tapaan selvitä ongelmista eikä se ole käytettävissä, voi jäädä tyhjän päälle.

– Kannattaa hakea siis monenlaisia tapoja selvitä ongelmista, toteaa Krisse Lipponen.

Lisätietoja SEKS2022-koulutuspäivästä