Seksi- tai pornoriippuvuudella tarkoitetaan sellaista pakonomaista seksuaalista toimintaa, joka estää elämästä onnellisesti ja tasapainoisesti. Pakonomainen käyttäytyminen voi olla lievää tai voimakasta ja se voi haitata arjessa toimimista ja ihmissuhteita. Seksi ei enää ole erityisen nautinnollista, vaan siitä on tullut ikään kuin kipulääke ja pakokeino usein tunne-elämän haasteisiin.
Pakonomainen toiminta voi olla itsetyydytystä, pornonkäyttöä, seksiseuran etsimistä, seksipalveluiden ostamista, nettiseksin harrastamista tai fetissien toteuttamista. Olennaista on, että seksikäyttäytyminen ei ole enää omassa hallinnassa, vaan se on muuttunut pakonomaiseksi ja se häiritsee muuta elämää. Kenellä tahansa voi olla pakonomaista seksikäyttäytymistä, oli sitten mitä tahansa sukupuolta, minkä ikäinen tahansa ja sinkku tai pari- tai monisuhteessa. Käytös ei näy ulospäin.
Seksiin ja seksuaalisuuteen liittyy historiasta, kulttuurista ja uskonnosta kumpuavia uskomuksia, tabuja ja moraalisääntöjä ja joskus nämä saavat ihmiset leimaamaan käytöksen, joka ei sitä ole, pakonomaiseksi. Esimerkiksi seksipositiivisuus, kinkyily tai runsas soolo- tai kumppaniseksin harrastaminen, monisuhteisuus, useat kumppanit tai toistuvat seksuaaliset ajatukset eivät kuitenkaan ole pakonomaista seksikäyttäytymistä.
Seksuaaliset tarpeet kuten fyysinen läheisyys, intiimi yhteys itseen ja toisiin, nautinto, mielihyvä ja esimerkiksi orgasmi ovat asioita, joista on lupa nauttia. Sooloseksi ja pornon katsominen ovat monelle osa seksiä ja seksuaalisuuden toteuttamista, myös parisuhteessa ollessa. Säännöllinen pornonkäyttö tai runsaskaan itsetyydyttäminen ei tarkoita, että käytös olisi pakonomaista.
Kun kumppanin pakonomainen seksikäyttäytyminen tulee ilmi
Parisuhteessa olevan pakonomaiseen seksikäyttäytymiseen voi liittyä salailua ja ns. kaksoiselämän elämistä pitkäänkin. Tyypillisiä tapoja saada tietää kumppanin käyttäytymisestä ovat pakonomaisuudesta kärsivän itse asiasta kertominen, jollain tavalla ns. rysän päältä kiinni jääminen (joko kerran tai usean kerran, jos salailu jatkuu) tai että siitä kuulee joltakin muulta ihmiseltä, tai itse on kaivanut tietoa asiasta. Toisen viestien tai sähköpostien lukeminen on laissa kiellettyä, ja silti osa kumppaneista tekee niin, kun heillä on mustasukkaisuutta tai epäilyä kumppanin lojaaliudesta.
Tieto kumppanin pakonomaisesta seksikäyttäytymisestä voi herättää hyvin monenlaisia tunteita, kuten hämmennystä, vihaa, epäuskoa, petetyksi tulemisen tunnetta, surua, pettymystä ja joskus myös helpotuksen tunnetta, jos pitkään jatkunut epäilys selviää oikeaksi. Kaikille tunteille on tärkeää antaa tilaa ja olisi hyvä, jos niistä pääsisi puhumaan jonkun ulkopuolisen kanssa. Kumppanin ilmitullut seksiriippuvuus on kriisi suhteessa, johon kannattaa hakea apua. Omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista on tärkeää huolehtia unohtamatta perustarpeita; säännöllistä syömistä, nukkumista ja liikkumista. Olisi hyvä löytää itselle sopivia tapoja maadoittua, levätä ja rauhoittua kriisin keskellä.
Mistä pakonomainen seksikäyttäytyminen johtuu?
Seksi- tai pornoriippuvuuus ei koskaan ole kumppanin tai perheenjäsenten syytä. Tiedetään, että pakonomaisen seksikäyttäytymisen syntyyn voivat vaikuttaa esimerkiksi puutteellinen tunne- ja seksuaalikasvatus, traumatausta, ns. kiintymyssuhdevauriot sekä erityisesti pornon kohdalla sen runsas tarjonta. Usein voi olla kyse monesta eri tekijästä.
Riippuvuuskäyttäytymisen voi laukaista jokin elämän kriisi kuten esimerkiksi työttömäksi jääminen, läheisen kuolema, isot pettymykset tai mielenterveyden haasteet. Seksiriippuvainen käyttää seksiä ikäänkuin lääkkeenä hankalien tunteiden kuten esimerkiksi ahdistuksen, surun, pelon tai yksinäisyyden käsittelyyn. Joskus pakonomainen seksikäyttäytyminen voi liittyä tylsistymiseen, stressiin tai unettomuuteen.
Yksinkertaistetusti ns. riippuvuuskehä voi päästä syntymään, jos esimerkiksi oma seksuaalisuus herättää syyllisyyden ja häpeän tunteita, joita ei osaa käsitellä. Näin ollen ihminen turvautuu nopeaan helpotuksen tunteeseen kiihottumisen ja orgasmin avulla, niin ettei hankalia tunteita tarvitse kohdata. Koska tunteita ei kohdata ja käsitellä, syntyy negatiivinen kierre, jossa oma toiminta tuottaa aina vain lisää pahaa oloa, jota yritetään hoitaa nopealla helpotuksen tunteella, jonka seksistä saa.
Oma pakonomainen seksikäyttäytyminen herättää usein voimakasta itseen kohdistuvaa häpeää, vihan ja inhon tunteita. Seksiin liittyvä häpeäleima ja syyllisyyden tunne ovat usein merkittävä syy taustalla siihen, ettei kumppanille ole kerrottu pakonomaisuudesta ja sitä halutaan piilottaa mahdollisimman pitkälle. Mitä pidemmälle peittelyn, salailun ja luultavasti valehtelun kierteeseen riippuvainen joutuu, sitä suurempi häpeä ja itseinho voi olla. Ihminen kokee olevansa jumissa ja avun hakeminen on ison kynnyksen takana.
Monenlaista seksiä
Kumppanille voi olla järkyttävää saada tietää, minkälaista seksiä oma kumppani on tehnyt tai minkälaista pornoa katsonut. Usein pakonomaisuuteen liittyy seksisisällön eskaloituminen eli eräänlainen kärjistyminen tai yltyminen, kun seksikokemuksiin tai pornoon turtuu suuren käytön vuoksi ja se saa ihmisen hakemaan aina vain stimuloivempia ja ns. rajumpia kokemuksia. Tällaisessa tilanteessa riippuvuudesta kärsivä voi itsekin yllättyä siitä, minkälaiseksi oma seksikäyttäytyminen on muuttunut. Tämä hämmentää sekä lisää häpeän ja syyllisyyden tunteita, jotka taas nostavat kynnystä avun hakemiseen.
Esimerkiksi erilaiset parafiliat ja fetissit voivat liittyä eskaloituneeseen seksikäyttäytymiseen, joskus myös lapsiin tai eläimiin kohdistuva mielenkiinto tai kokeilunhalu. Erilaisissa fetisseissä tai mieltymyksissä voi myös olla kyse synnynnäisestä ominaisuudesta tai suuntautumisesta eikä niissä itsessään ole mitään pahaa tai väärää. Jos herää epäilys lapsikohteisesta mieltymyksestä tai on päätynyt esimerkiksi lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa kuvaavan materiaalin pariin, on suositeltavaa ottaa rohkeasti yhteyttä Sexpon SeriE-osaamiskeskukseen, jonka seksuaaliterapeutit ovat erikoistuneet lapsikohteisuuteen.
Toipuvatko kumppani ja suhde?
Toiminnallisia riippuvuuksia hoidetaan terapiassa. Aina lopulta kyse ei ole pakonomaisesta käyttäytymisestä. Joskus riippuvuus sekoitetaan eriparisiin haluihin, voimakkaaseen haluun, pakko-oireiseen häiriöön (OCD), monisuhteisuuteen tai uskottomuuteen. Terapiassa Päihdelinkin tehtäväkirjasta. Myös pariterapia voi olla hyödyllistä, mutta ehkä vasta sen jälkeen, kun riippuvuudesta kärsivä on saanut ensin apua omaan tilanteeseensa yksilönä.
Pakonomaisuudesta toipuminen voi olla elämänmittainen prosessi, ja monet addiktoituneet kokevat muuttuneensa perustavanlaatuisesti ihmisinä toipumisen aikana. Vakavasta pakonomaisuudesta toipuminen tarkoittaa koko elämäntavan muutosta ja omien arvojen tarkentamista ja pohtimista. Kumppani ei ole vastuussa addiktoituneen toipumisprosessista eikä pysty kontrolloimaan sitä.
Suhteen kannalta kriisit voi nähdä mahdollisuutena uusien toimintatapojen ja ajatusmallien synnyttämiseen ja sitä kautta kenties emotionaalisen avoimuuden ja yhteyden vahvistamiseen suhteessa. Luottamuksen rakentaminen vie oman aikansa ja kukaan ei voi ennustaa miten suhteelle käy. Jos suhdetta päättää jatkaa ja haluaa yrittää rakentaa yhteyttä ja luottamusta uudelleen, on hyvä tietoisesti vaalia suhteen voimavaroja ja vahvistaa avointa kommunikointia tunteista, tarpeista ja ajatuksista.
Lue lisää:
Paula Hall: Sex addiction: the Partner’s Perspective
Paula Hall: Koukussa seksiin
Tekstin pakonomaoisesta seksikäyttäytymisestä Sexpon blogissa
Tietoartikkelissa pakonomaisesta seksikäyttäytymisestä keskitytään mahdollisen riippuvuuden syntyyn ja sen vaikutuksiin elämässä, tunne- ja vuorovaikutustaitoihin sekä aletaan rakentamaan myönteistä minäkuvaa, seksuaalisuutta ja tulevaisuutta.