Alastonkuvien luvattomaan jakamiseen pitää puuttua, ei kuvien ottamiseen

Kuvien ottaminen ja jakaminen on nykyajan seksuaalikulttuuria, häpäiseminen tai syyllistäminen ei ratkaise siihen liittyviä ongelmia.

Poliisin varoitteluvideo eroottisten kuvien ottamisesta ja jakamisesta TikTokissa on herättänyt paljon kritiikkiä ja keskustelua. Videolla näytetään, miten kaverille jaettu eroottinen kuva voi levitä, ja todetaan, että “ei olisi pitänyt ottaa koko kuvaa”. Nuorille suunnattu video löytyy mm. YLE:n jutusta.

Eroottisten kuvien ottaminen ja jakaminen on osa nykyistä seksuaalikulttuuria. Eri tutkimuksissa on havaittu 40-50% nuorista aikuisista jakavan eroottisia kuvia itsestään kumppaneilleen tai ystävilleen. Vielä suurempi osa ottaa eroottisia kuvia yksityiseen käyttöön.

Myös alle 18-vuotiaat ottavat eroottisia kuvia ja jakavat niitä. Iästä riippuen 5-15% nuorista on jakanut eroottisia kuvia itsestään. Luvut suurenevat, mitä vanhempaan ikäryhmään mennään.

Seksuaalikulttuurimme on kuvallistunut nopeasti kännykkäkameroiden myötä. Eroottisten kuvien ottaminen ja jakaminen on seksuaalisuuden valtavirtaa, eikä sitä voi padota pelottelemalla tai häpäisemällä. Esimerkiksi Alaston Suomi -palvelussa on jo yli miljoona kuvaa ja yli satatuhatta käyttäjää, iso osa heistä on nuoria aikuisia.

Nuoret omaksuvat kuvallisen viestinnän osaksi omaa seksuaalisuuttaan kasvaessaan kuvien, videoiden ja kameroiden keskellä. Vaikka kuvien ottamiseen voi liittyä riskejä ja harkitsemattomuutta, on sillä merkityksensä seksuaalisena itseilmaisuna ja liittymisenä seksuaalikulttuureihin. Nuorten seksuaalioikeuksiin kuuluu myös oikeus seksuaaliseen ilmaisuun.

Nuoria ei pidä häpäistä tai syyllistää eroottisten kuvien ottamisesta. Sen sijaan he tarvitsevat mahdollisuuden keskustella ja saada tukea, jos he kohtaavat ongelmia kuten kuvien luvatonta levittämistä tai kiusaamista. Oma seksuaalisuus tai keho eivät ole häpeällisiä asioita, vaikka ympäristön reaktiot olisivatkin joskus ikäviä. Kuvien ottamisessa tai niiden jakamisessa ei ole mitään väärää, kun toiminta on suostumuksellista.

Poliisin kampanjan tavoite oli hyvä, sillä riskien tunnistaminen on arvokasta, mutta kampanjan toteutus osoittautui kömmähdykseksi. Kuvien luvattoman jakamisen tai kiusaamisen uhri ei ansaitse katumusharjoituksia eikä häpeää. Vastuu väärästä tai rikollisesta teosta on kokonaan sen tekijällä.

Sexpon mielestä poliisin tulisi kohdistaa tarmonsa siihen, että kuvia luvattomasti jakavat henkilöt, häiriköt ja kiusaajat joutuisivat entistä napakammin vastuuseen teoistaan. Lisäksi verkkorötösten uhrien pitäisi aina voida luottaa siihen, että poliisi haluaa ja pystyy auttamaan heitä. Vaikka tekijää ei aina saataisikaan vastuuseen, niin poliisin pitäisi pystyä kohtaamaan uhrit empaattisesti ja ohjata heidät tuen piiriin ilman syyllistämistä.

Häpäiseminen ei ole toimiva keino vaikuttaa ihmisiin tai seksuaalikulttuuriin. Positiivisia vaikuttamistapoja ovat esimerkiksi

  • monipuolinen keskustelu visuaalisista seksuaalikulttuureista ja kuvien ottamisen ja jakamisen nautinnoista ja riskeistä,
  • rohkaiseminen omien rajojen puolustamiseen ja omien kuvien hallitsemiseen,
  • ohjaaminen tukipalveluihin ja vertaistuen pariin, mikäli jotakin ikävää tapahtuu,
  • avun, tuen ja tiedon tarjoaminen neutraalisti ja syyllistämättä,
  • toiminta häpäisemistä ja kiusaamista vastaan, sekä
  • kuvien ottamisen ja jakamiseen liittyvien kokemusten ja halujen normalisoiminen.

Jos poliisi joskus suunnittelee uutta kampanjaa seksuaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi verkossa, autamme mielellämme seksuaalikasvatus- ja mediakasvatusosaamisen tuomisessa mukaan poliisin kampanjaviestintään ja -materiaaleihin!

***
Sexpo on mukana digitaalista intiimiyttä tutkivassa IDA-hankkeessa, jota johtaa Turun yliopiston mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen ja rahoittaa Suomen akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.