Transfobia ei koskaan kuulu asialliseen keskusteluun

Transihmisten oikeudet ja syrjinnän vähentäminen ovat nousseet seksuaalioikeustyön kärkiaiheiksi sukupuolineutraalin avioliittolain mentyä läpi. Tämä siirtymä on huomattu myös yhdenvertaisuutta vastustavissa liikkeissä kuten äärioikeistossa ja uskonnollisten konservatiivien keskuudessa.

Transfobiset tai suorastaan transvihaa sisältävät mielipiteet ovat keskustelun edetessä muodostuneet osaksi liikkeiden tavanomaista retoriikkaa. Niitä pyritään normalisoimaan esittämällä ne sekoitettuna asiallisilta vaikuttaviin keskustelunavauksiin.

Kyseessä on samanlainen taktiikka, jota homojen “eheyttämisen” puolesta kampanjoineet ryhmät ovat aiemmin harjoittaneet. Pyrkimys on tehdä transvihamielisistä asenteista hyväksyttäviä vetoamalla esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointiin, virheellisiin käsityksiin sukupuolen biologiasta, urheilun reiluuteen tai tarkoitushakuisiin tulkintoihin kasvatustieteestä.

Sexpo korostaa, että yritykset perustella transfobista puhetta asia-argumenteilla epäonnistuvat aina. Transfobiaa ei ole mahdollista oikeuttaa tieteellä, keskustelun tarpeella tai sukupuolen moninaisuuteen liittyvillä yhteiskunnallisilla haasteilla. Kyse on viime kädessä yksilön valinnasta: valitseeko hän syrjivän asenteen vai moninaisuutta kunnioittavan ajattelutavan.

Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen toteaa, että “transihmisten oikeuksia koskevan taistelun räiske saattaa joskus hämmentää tai tuottaa epämukavuutta. Se on kuitenkin häviävän pieni murhe siihen verrattuna, miten paljon transihmiset kohtaavat syrjintää, asiatonta kohtelua ja väkivaltaa yhteiskunnassamme.”

Jos transfobian levittäjät olisivat oikeasti kiinnostuneita esimerkiksi nuorten hyvinvoinnista tai reiluudesta yhteiskunnassa, kuten he usein väittävät, he huomaisivat, että syrjinnän ja vihapuheen kitkeminen on valtavan paljon tärkeämpää kuin transihmisten oikeuksia kyseenalaistava viisastelu lehtien ja internetin palstoilla.

Moninaisuutta ja yksilöllisyyttä kunnioittavat asenteet ja puhetavat lisäävät kaikkien ihmisten elintilaa ja mahdollisuuksia hyvään elämään sellaisina kuin he haluavat olla. Syrjinnän ja vihapuheen kitkeminen ei ole tärkeää pelkästään yhden ihmisryhmän hyvinvoinnin kannalta, vaan se on tärkeää koko yhteiskunnan hyvinvoinnin säilyttämiseksi.

Tommi Paalanen, toiminnanjohtaja, VTT, FM, seksuaalietiikan asiantuntija
Tiia Forsström, puheenjohtaja, FM, tietokirjailija, seksologi
Vilho Ahola, varapuheenjohtaja, LL, valmentaja, seksuaalilääketieteen eurooppalainen erityispätevyys (FECSM)

Lisätietoja:
Tommi Paalanen
050 469 2937, tommi.paalanen@sexpo.fi