Seksuaalioikeudet digitaalisissa ympäristöissä

15.9.2025 | Blogi

Arkemme on täynnä sovelluksia ja alustoja, ja sosiaalinen elämämme tapahtuu enenevissä määrin myös digitaalisissa tiloissa. Mutta missä määrin seksuaalisuus saa olla osa somea? Suuret, pääosin yhdysvaltalais- ja kiinalaisomisteiset somejätit rajoittavat merkittävästi seksuaalisuuteen liittyviä sisältöjä. Hankalaa on, että rajaaminen tapahtuu usein asiayhteydestä riippumatta.

Poistettavaksi päätyvät niin haitalliset sisällöt (esimerkiksi ilman lupaa levitettävät alastonkuvat) kuin sisällöt, jotka mahdollistavat keskustelua turvallisemmasta seksuaalisuudesta (esimerkiksi seksuaalikasvatusmateriaalit). Tutkimusnäytön valossa vaikuttaa siltä, että erityisen hanakasti poistetaan sisältöjä, jotka jollakin tavoin eroavat valtavirrasta (esimerkiksi sateenkaariaiheet).

Moderointikäytäntöjen valossa seksuaalisuus itsessään näyttäytyy haitallisena. Tämä on ristiriidassa kansainvälisten seksuaalioikeuksien kanssa sekä sen kanssa, mitä tiedämme seksuaalisuuden merkityksestä hyvinvoinnille. Jakamattomat seksuaalioikeudet pyrkivät takaamaan jokaiselle paitsi vapauden seksuaalisuuteen liittyvistä haitoista, myös vapauden tavoitella myönteistä seksuaalisuutta ja nautintoa.

Oikeus olla olemassa

Väitöstutkimuksessani olen tarkastellut, miten seksuaalisuutta sallivan yhteisöpalvelun käyttö liittyy seksuaalioikeuksien toteuttamiseen. Haastattelemani henkilöt (n=31) ovat käyttäneet suomalaista, aikuisille suunnattua Alastonsuomi.com-alustaa (AS). AS poikkeaa merkittävästi kansainvälisistä somejäteistä: siellä seksuaalisuus on lähtökohtaisesti osa sosiaalisuutta. Erään haastateltavan sanoin AS on paikka, jossa ”saa olla olemassa”.

AS:n merkitys haastateltavien seksuaalioikeuksille tiivistyy kolmella tavalla:

  • Oikeus tulla nähdyksi seksuaalisuudessaan. Moni haastateltava kertoo omaan kehoon ja seksuaalisuuteen aiemmin kohdistuneesta häpeästä ja siitä, miten seksuaalisuutta on tarvinnut peitellä. Nähdyksi tuleminen on toiminut korjaavana kokemuksena, jonka myötä itseään ja seksuaalisuuttaan on voinut katsoa aiempaa lempeämmin.
  • Oikeus saada tietoa seksuaalisuudesta. AS on tarjonnut monelle mahdollisuuden kohdata kaikenlaisia, ihanan tavallisia kehoja sekä moninaisia mieltymyksiä ja suhteita. Erilaisiin seksuaalisuuden muotoihin tutustuminen on auttanut hahmottamaan niin omia toiveita kuin rajojakin.
  • Oikeus kuulua yhteisöön, jolle seksuaalisuus on merkityksellistä. Monelle haastateltavalle oli tärkeää olla osa yhteisöä, jossa tulee hyväksytyksi kaikkine puolineen – myös seksuaalisuutensa osalta. Se, ettei itseään ole tarvinnut peitellä, on mahdollistanut syvällisiä kohtaamisia ja kannattelevia ihmissuhteita.

Kohti turvallisempia digitiloja

Seksuaalisuuteen liittyvien digisisältöjen säätely on aidosti haastavaa. Tiedämme, miten tärkeää ihmisiä on suojella rajojen rikkoutumiselta ja haavoittavilta sisällöiltä. Seksuaalisuuden määrittely lähtökohtaisesti haitalliseksi ja poistettavaksi ei kuitenkaan sekään ole seksuaalioikeuksien näkökulmasta kestävä ratkaisu.

Verkkoseksuaalisuus on väistämättä moniulotteista ja ristiriitaista. Se tuo mukanaan niin merkityksellisyyttä ja iloa kuin riskejä ja kipujakin. Täyskieltojen sijaan tarvitsisimme seksuaalioikeuksien vahvistamiseen perustuvia käyttöehtoja ja suostumusymmärrykseen pohjaavia somen käyttökulttuureja. Vain tällöin voimme rakentaa turvallisempia digitiloja, jotka tarjoavat paitsi suojaa haitoilta, myös mahdollisuuksia olla totta seksuaalisuudessaan.

Maria Vihlman
Vihlman työskentelee SeriE:ssä seksuaaliterapeuttina ja väitöskirjatutkijana Suostumusspektri-tutkimushankkeessa Helsingin yliopistolla.

Blogiteksti pohjautuu artikkelikäsikirjoitukseen ”Having a Right to Exist: Looking at Online Sexuality from the Perspective of Sexual Rights”, Journal of Positive Sexuality (tulossa).